Zynel ratsasti Ragin perässä hiekkaista polkua ylös vuorille. Heillä oli matkaa vielä majapaikalle muutamia kilometrejä, vaikka matkaa oli hankalaa arvioida ylöspäin mentäessä. He olivat olleet jo hyvän tovin hiljaa ja Zynel oli ehtinyt ajatella mitä elämällään tekisi. Hänellä oli nuoruudessa ollut rinnallaan mies, mutta suhde oli loppunut miehen jouduttua osalliseksi varkauksiin. Ragi oli ollut Zynelin rinnalla silloin, vaikka hänen oma vaimonsa oli kuoleman kielissä sairaalassa. Onnettomuus oli tehnyt peruuttamatonta jälkeä ja ennen kuin Zynel ehti tavata Ragia työmatkan jälkeen, hän kuuli että mies oli jättänyt kaupungin.

Taukopaikalla molemmat hyppäsivät alas hevosen selästä ja Ragi sitoi hevoset suitsistaan. Zynel seisoi hetken miehen vieressä ennen kuin hän sanoo:

- Minä rakastan sinua!